Kangasalan Sahalahdella viljaa viljelevä Maatalousyhtymä Kukkopojat investoi uuteen viljankuivaamoon vuonna 2023. Päätöstä oli kypsytelty jo useampi vuosi, sillä tilan viljelypinta-ala oli kasvanut tasaisesti ja vanhoja kuivaamoja oli tekohengitetty; Viljat kuivattiin 1980-luvulla rakennetulla 190hl Jaakko ‑vuokrakuivurilla sekä muutaman vuoden tuoreemmalla tilan omalla samansuuruisella Antilla. Molemmissa lämpö tuotettiin öljyllä, mutta kuivauskauden työmäärä oli suuri sekä eriä kertyi molempiin useita kymmeniä. Lisäksi kuivureiden hallinta ja tarkkailu vaati aina paikalla käyntiä, ja vaikka etäisyydet olivatkin kohtalaiset, vei se runsaasti työaikaa ja huomiota muilta tehtäviltä.
Päätös investoinnin toteuttamisesta syntyi lopulta melko lyhyessä ajassa. Vaikka viljan ja tuotantopanosten hinnat heittelivät rajusti, näytti kustannuskehitys kuitenkin suotuisalta ja MMM vahvisti uudet maatalouden investointitukien viitekustannukset vuoden 2023 alussa ja Pitkästä aikaa investointituen perusteena olevat viitekustannukset vastasivat edes likimain toteutuvaa kustannustasoa. Ensimmäinen tapaaminen toteutuneen projektin tiimoilta olikin Antin myyntipäällikön Vesan kanssa joulun tietämissä. Kuivaamon sijainnista ja tekniikasta oli Teemulla jo alustava suunnitelma, jonka pohjalta kuukauden aikana tehtiin projektista muutama erilainen luonnoskuva, kunnes lopulliseen muotoon päädyttiin. Samaan aikaan valmisteltiin jo rakennusluvan hakua, investointituen vaatimia muita dokumentteja ja odoteltiin HYRRÄn aukeamista.
Miksi kyseisiin valintoihin päädyttiin?
Projektin osalta käytiin läpi muutamia ajatuksia; Kaatosuppilon suhteen harkittiin yliajettavaa vaihtoehtoa; Siilojen osalta puntaroitiin valintaa kahden D7,5m siilon tai kolmen pienemmän välillä. Kaatosuppilossa kuitenkin päädyttiin peruutettavaan malliin, sillä projektin sijoittuessa tasamaalle yliajettavalle suppilolle olisi tarvinnut rakentaa mittavat ajoluiskat tai vastaavasti kaivaa suppilo syvälle maahan. Siilojen osalta päädyttiin useampaan pienempään, sillä tilalla viljellään tyypillisesti 3–4 eri viljalajia, joten vanhan kuivaamon toimiessa myös viljavarastona, saatiin useampia siiloja eri lajien käsittelyyn. Rakennettu 800 m³ lisäkapasiteetti myös mahdollisti lähes satovuoden sadon varastoinnin tilan siiloihin, kun aiemmin merkittäviä määriä oli pakko myydä heti puintiaikaan tilan riittämiseksi.
Rakennuspaikka sijoittui tilan lämpökeskuksen läheisyyteen, josta saatiin lyhyellä vedolla lämpökanaalit asennettavalle 1,3MW radiaattorille. Vaikka nykyinen lämpökeskus ei pystynytkään kaikkea energiaa tuottamaan, saatiin sillä merkittävää lisäsäästöä öljynkulutukseen. Rakennuspaikan valinta mahdollisti myös viljan myyntiä silmälläpitäen otollisen sijainnin, sillä lastauspaikalle on helppo saapua nykyaikaisella kuljetuskalustolla myös talven liukkailla.
Rakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat myös Teemun broilerkasvattamot. Tämän johdosta kuivaamo varusteltiin Dustex ‑pölynerotussykloneilla ja esipuhdistinjätteille rakennettiin kaatosuppilon taakse suurehko varastosiilo, josta kertyvä massa on helppo siirtää hakkeen sekaan poltettavaksi.
Miten projekti täytti odotukset?
Projektin toteutus oli nopea, maansiirtotyöt aloitettiin huhtikuun lopussa ja elokuun puolivälissä saatiin käyttöönottotarkastus ja kaksi kolmannesta syksyn sadosta kuivattiin uudella kuivaamolla.
Energian suhteen öljynkulutus on pienentynyt merkittävästi ja nyt uusi lämpökeskus tullessa saadaan jo lähes kaikki energiantarve katettua uusiutuvilla energianlähteillä. Vain korkeita, yli 80C lämpötiloja tarvittaessa otetaan lisälämpöä öljykattilasta.
Optima 2.0 muutti kuivaamisen valvonnan täysin – etävalvonnan ansiosta on helppo katsoa myös yöllä mitä kuivurilla tapahtuu. Projektin toteutuksessa ensivaiheessa hakekattilan ja pumppujen säätö jäi hieman puolittaiseksi, mutta keskus uusittaessa saadaan lämmönsyöttöä ohjattua myös Optiman kautta.
Mitä jälkeenpäin tekisi toisin?
Perusperiaatteiltaan projekti on täyttänyt sille asetetut odotukset ja vastaa tilan tarpeisiin hyvin. Siiloratkaisun osalta suuremmat D7,5m siilot samankorkuisina tarjoaisivat merkittävästi enemmän varastokapasiteettia. Vaikka rakentaessa vaikutti uutta varastotilaa tulevan runsaasti, ei sitä koskaan ole liikaa, etenkin mikäli tilan toiminta laajenee edelleen. Suunniteltaessa otettiin jo huomioon laajentamismahdollisuudet siten, että lisäkapasiteetin sijoittaminen on helppoa tarpeen tullen.
Optima 2.0 ohjauskeskus on tuonut viljankuivaukseen odotetun automaation. Ultima ‑ohjauskeskuksella olisi saanut säädöt samalla myös biolämmön suntin ja pumppujen ohjaukselle. Vanha hakelämpökeskus vaihtuu uuteen kesällä 2026, jolloin biolämmön ohjaus saadaan hakelämpökeskuksen kautta.
Lukkarin maatila
Lukkarin Maatilalla investoitiin uuteen Antti-pakettikuivaamoon ja Ultima-ohjausjärjestelmään jo vuosikymmenen vaihteessa. Käyttökokemukset useamman vuoden ajalta ovat myönteisiä. Uusi tehokas kuivaamo ja toimiva automaatio ovat muuttaneet sadonkorjuuajan luonteen kokonaan toiseksi. Yövalvomiset viljankuivauksen takia ovat jääneet historiaan.