Vil­jan­kui­vaus siir­tyy fos­sii­lit­to­maan aika­kau­teen – uusiu­tu­va polt­to­öl­jy tulee vauh­dil­la

Yksi pää­ta­voit­teis­tam­me on saa­da maan­vil­je­li­jät mukaan ilmas­to­kes­kus­te­luun. Suo­men kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä noin 14 pro­sent­tia on peräi­sin maa­ta­lou­des­ta, joten tule­vai­suu­tem­me kan­nal­ta hei­dän tuke­mi­sen­sa on mei­dän kaik­kien yhtei­nen asia, jot­ta pää­sem­me kan­sa­kun­ta­na esi­tet­tyi­hin pääs­tö­ta­voit­tei­siin.

Maa­ta­lout­ta on huhuil­tu useas­ti mukaan ilmas­to­tal­koi­siin, mut­ta pork­ka­nan sijas­ta tar­jol­la on ollut kep­piä. Maa­ti­lan tuo­tan­nol­li­siin inves­toin­tei­hin saa hakea tukea ja kor­ko­tu­ki­lai­naa, mut­ta käy­tet­tä­vän polt­toai­neen vaih­ta­mi­seen ei suo­ra­nai­ses­ti kan­nus­te­ta, vaik­ka se oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä pie­nil­lä inves­toin­neil­la. Tar­vi­taan vain pää­tös polt­toai­neen kus­tan­nus­li­sän kom­pen­soin­nis­ta, ja pääs­töt putoa­vat mer­kit­tä­väs­ti. Tar­jol­la on todel­li­nen pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­den pit­kä­vai­kut­tei­nen pika­voit­to.

Ant­ti-Teol­li­suu­den kau­pal­li­nen joh­ta­ja Jou­ni Vir­ta­nie­mi ker­too

Koti­ta­lou­det saa­vat tukea vaih­taes­saan ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään läm­mi­tys­muo­toon. Näin ei kui­ten­kaan ole maan­vil­je­lyk­ses­sä, jos­sa eri­tyi­ses­ti vil­jan­kui­vaus vaa­tii huo­mat­ta­via panos­tuk­sia läm­mi­tyk­seen.

Toi­mi­tam­me vuo­den 2022 alus­ta ainoas­taan HVO-yhteen­so­pi­via uune­ja ja polt­ti­mia

Fos­sii­li­nen polt­to­öl­jy on täl­lä het­kel­lä yli­voi­mai­ses­ti ylei­sin kui­vu­rin käyt­tö­ener­gia: Kym­me­net tuhan­net suo­ma­lais­ti­lat käyt­tä­vät polt­to­öl­jyä vil­jan­kui­vauk­sen läm­pö­ener­gian läh­tee­nä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen tilas­to­jen mukaan polt­to­öl­jyä kului vil­jan­kui­vauk­seen vuon­na 2020 92 mil­joo­naa lit­raa.

Siir­ty­mi­nen fos­sii­li­ses­ta polt­to­öl­jys­tä uusiu­tu­vaan on mah­dol­lis­ta kevyin lai­tein­ves­toin­nein, mut­ta muu­toin kus­tan­nuk­set jää­vät yksi­no­maan vil­je­li­jäl­le. 

Uusiu­tu­va polt­to­öl­jy mak­saa noin 20 sent­tiä enem­män lit­ral­ta kuin taval­li­nen polt­to­öl­jy.   Monet vil­jan­tuot­ta­jat kai­paa­vat­kin kan­nus­ti­mia uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den käyt­töön siir­ty­mi­ses­sä. Maan­vil­je­li­jät toi­vo­vat val­tio­ta apuun eron kom­pen­soi­mi­sek­si. 

Uusiu­tu­van polt­to­öl­jyn avul­la on mah­dol­lis­ta vähen­tää vil­jan­kui­vauk­ses­sa tar­vit­ta­van läm­mi­tyk­sen kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä jopa 90 pro­sent­tia. Ant­ti-Teol­li­suu­den uuneis­ta, kui­vu­ri­mal­leis­ta, puhal­ti­mis­ta ja auto­maa­tio­jär­jes­tel­mis­tä raken­tu­vat koko­nai­suu­det aut­ta­vat vähen­tä­mään ener­gian­ku­lu­tus­ta haih­du­tet­tua vesi­ki­loa koh­den. Samal­la syn­ty­vät kas­vi­huo­ne­pääs­töt vähe­ne­vät

Vir­ta­nie­mi tote­aa

Kor­kea­laa­tui­sen ja uusiu­tu­van HVO-polt­to­öl­jyn (Hydrot­rea­ted Vege­table Oil) käy­töl­lä voi­daan vähen­tää pai­kal­li­seen ilman­laa­tuun vai­kut­ta­via lähi­pääs­tö­jä. Jake­luin­fra­kin on val­mii­na, sil­lä HVO-polt­to­öl­jyä on saa­ta­vil­la kai­kil­ta suu­rim­mil­ta polt­to­öl­jyn toi­mit­ta­jil­ta.

Vil­jan­kui­vauk­sen mark­kin­ajoh­ta­ja Ant­ti-Teol­li­suus toi­mit­taa vuo­den 2022 alus­ta ainoas­taan HVO-yhteen­so­pi­via uune­ja ja polt­ti­mia. HVO-yhteen­so­pi­vis­sa polt­ti­mis­sa voi­daan käyt­tää sekä uusiu­tu­vaa polt­to­öl­jyä että kevyt­tä polt­to­öl­jyä. Läm­mi­tys­käyt­töön sovel­tu­va HVO-polt­to­öl­jy val­mis­te­taan jäte- ja täh­de­raa­ka-aineis­ta.